Paremman sisäilman puolesta

Emäksisen kosteuden vaikutus sisäilmaan

Rakentamisen aikataulut ovat erittäin kiireisiä sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Vaikka kosteudenhallinta on osa aikataulutusta, tämä ei pelkästään riitä, koska uusimpien tutkimusten valossa merkittävä syy betonirakenteesta aiheutuville sisäilmaongelmille on alkalinen hydrolyysi.

Sisäilmaongelman aiheuttavassa riskirakenteessa betonista peräisin oleva alkalinen kosteus pääsee kosketukseen mattoliiman ja PVC-maton kanssa. Näiden alkalisessa hydrolyysissä muodostuu haitallisia sekundäärisiä emissioita, kuten 1-butanolia ja 2-etyyli-1-heksanolia.

Alkalinen hydrolyysi ja sekundääristen emissioiden muodostuminen on estettävissä eristämällä betoni päällystemateriaaleista matala-alkalisella tasoitekerroksella. Jo 5 mm paksun tasoitekerroksen on todettu suojaavan alkaliselta hydrolyysiltä.

Rakennustuotteiden emissiot voidaan jakaa tuotteen ominaispäästöihin eli primääriemissioihin ja käytön aikaisiin rakenteen sekundääriemissioihin. Primääriemissiota kuvaavan Suomalaisen rakennusmateriaalien päästöluokituksen mukaisesti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästöjen (TVOC) täytyy olla alle 200 μg/m2h M1-luokitelluilla tuotteilla 28 vuorokauden iässä.

Sekundääriemissiot ovat paremminkin rakenteelle kuin tuotteelle ominaisia päästöjä, koska niiden syntymekanismi liittyy rakennetta ympäröivien olosuhteiden lisäksi materiaalien yhteensopivuuteen. Esimerkki yhdistelmärakenteesta, jossa väärä materiaalivalinta voi aiheuttaa edellä mainitun sekundääriemissio-ongelman, on suoraan betonin päälle liimattu PVC-muovimatto.

Käytännössä alkalinen hydrolyysi etenee kuivuneen betonin päälle liimatussa PVC-lattiassa siten, että ensivaiheessa mattoliima saippuoituu. Tästä merkkiaineena vapautuu ilmaan 1-butanolia. Hajoamisreaktioiden alkuvaiheessa 1-butanoliemissio onkin vallitseva, mutta hajoamisreaktioiden edetessä PVC-mattoon tilanne muuttuu. PVC-maton ftalaattipohjainen pehmitin hajoaa, jolloin 2-etyyli-1-heksanolin emissiot kasvavat. Alkalisen hydrolyysin edetessä 1-butanolin emissiot heikkenevät ja 2-etyyli-1-heksanoli alkaa dominoida päästöjä. Myös betonin kosteuspitoisuus vaikuttaa alkalisen hydrolyysin etenemiseen. On kuitenkin todettu, että saippuoitumista tapahtuu niinkin alhaisessa betonin suh- teellisessa kosteudessa kuin 75 % /1/.

Kuinka ehkäistä alkalinen hydrolyysi?

Rakennustyömaan kosteudenhallinta tulee liittää työmaan aikataulusuunnitelmaan. Betonirakenteen kuivuminen tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja edelleen todentaa ennen päällystystöitä. Kosteuden hallinta ei kuitenkaan yksin riitä, vaan materiaalien yhteensopivuus on varmistettava. Ongelma on parhaiten ennaltaehkäistävissä jo rakentamisvaiheessa Weberin matala-alkalisella tasoitekerroksella (esim. webervetonit 110 FINE Plaano Plus, 120 RENO Saneeraus Plaano tai 3100 Hieno -tasoite) betonin ja päällysteen välissä.

Tämä teksti on referoitu Janne Liimataisen, Gunnar Laurénin ja Max Laurénin artikkelista ”Emäksisen kosteuden vaikutus sisäilman laatuun”. Alkuperäinen artikkeli luettavissa täältä.