Paremman sisäilman puolesta

Onnistunut lopputulos koko ketjun yhteistyöllä

Sisäilmakorjauksissa tulee aina ensin selvittää ongelmien syyt ja laatia huolellisesti korjaussuunnitelma. Parhaaseen tulokseen päästään, kun suunnittelija, rakentaja ja materiaalivalmistaja tekevät tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan. Myös työn valvonta ja tilojen käyttäjien opastus ovat tärkeitä lenkkejä kokonaisuudessa.

Ennen sisäilmakorjaukseen ryhtymistä ongelmien syyt tulee selvittää huolella. Esimerkiksi kosteusvaurioituneiden materiaalien korvaaminen uusilla ei poista ongelmaa, jos rakenteet pääsevät uudelleen kastumaan siksi että salaojat puuttuvat tai maaperästä nousee kapillaarisesti kosteutta rakenteisiin. Rakenteiden kunto on syytä tarkistaa pelkän silmämääräisen arvion ja kosteusmittausten lisäksi myös avaamalla rakenteita.

Korjauksen jälkeen kosteuden pääsy rakenteisiin on estettävä huolellisella rakenne- ja detaljisuunnittelulla, työllä ja materiaalivalinnoilla sekä esimerkiksi toimivalla salaojituksella. Samalla on muistettava varmistua myös ilmanvaihdon toimivuudesta.

Sisäilmakorjauksissa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa, jolla on kokemusta korjausrakentamisesta. Vanhoissa rakennuksissa on käytetty usein hyvin erityyppisiä rakenteita kuin uudisrakentamisessa nykyisin käytetään, ja siksi myös korjausmenetelmät poikkeavat usein huomattavastikin uudisrakentamisessa käytettävistä ratkaisuista.

Menetelmien soveltuvuus arvioitava kohdekohtaisesti

Suunnittelijan on tärkeää tuntea rakenteiden kosteusfysikaalista käyttäytymistä, jotta korjauksella saadaan varmasti toimivia ja turvallisia rakenteita joiden avulla sisäilmaongelma saadaan korjattua. Korjaussuunnitelmassa on tärkeää huomioida myös korjaustöiden oikea järjestys. Esimerkiksi salaojitus on syytä korjata kuntoon ennen kuin muita rakenteita ryhdytään uusimaan.

Parhaaseen tulokseen päästään, kun suunnittelija, rakentaja ja materiaalivalmistaja tekevät tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan. Toimivan ja kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi korjauksessa tulee käyttää yhteensopivia tuoteperheitä ja järjestelmiä sen sijaan että eri tuotteita poimittaisiin satunnaisesti eri valmistajilta.

Weberin järjestelmät ja tuotteiden yhteensopivuus on testattu ja tutkittu minimivaatimuksia huomattavasti ankarammin testein. Tuoteperheajattelun noudattaminen tuo turvaa tilojen käyttäjien lisäksi myös urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Ammattitaitoisen suunnittelijan on aina kohdekohtaisesti arvioitava menetelmien soveltuvuus. Weberiltä saa myös kattavat työohjeet ja detaljit sekä asiantuntevaa opastusta ja teknistä tukea korjaustavan valintaan ja ratkaisujen oikeaan käyttöön erityppisissä rakennus- ja korjauskohteissa.

Uudisrakentamisessa on kosteudenhallinnan ja hyvän sisäilman turvaamiseksi tärkeää keskittyä siihen, että rakennukset tehdään kuiviksi ja kuivista materiaaleista, eli sääsuojaukseen ja betonirakenteiden kuivumisen varmistamiseen. Maan alta tulevien ilmavuotojen estäminen esimerkiksi seinien ja lattioiden liittymäkohdan ja läpivientien huolellisella suunnittelulla ja tiivistämisellä on tärkeää sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

Kosteudenhallintaselvitys tärkeä osa työnsuunnittelua

Rakentamisessa ja peruskorjauksessa on tärkeää myös hyvä yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa. Helsingin ja Oulun rakennusvalvonnat alkoivat ensimmäisinä edellyttää sääsuojausta esimerkiksi vesikattojen korjauksissa. Sen jälkeen sääsuojaus on yleistynyt myös uudisrakentamisessa.

Ympäristöministeriön uusissa kosteusasetuksissa todetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvän täytyy laatia rakennusvalvonnalle etukäteen kosteudenhallintaselvitys siitä, miten talo on tarkoitus rakentaa kuivaksi ja terveeksi. Rakennuttajien kannattaa käyttää näiden kosteudenhallintaselvitysten tekemiseen osaavia ja kokeneita ammattilaisia.

Jos rakennusvalvonta katsoo että hanke on vaativa, se voi edellyttää myös kosteuskoordinaattorin nimittämistä hankkeeseen. Kuivaketju 10:n yleistyvä käyttö sekä kosteudenhallintaselvityksen ja kosteuskoordinaattorin edellyttäminen hankkeissa parantavat rakennushankkeiden kosteudenhallintaa. Kosteuskoordinaattorilla on tärkeää olla ymmärrystä rakennusfysiikasta ja siitä mitkä ovat kosteudenhallinnan kannalta keskeisiä asioita kyseisessä hankkeessa.

Myös rakennustöiden valvontaan on syytä panostaa, jotta kaikki keskeiset työvaiheet tulevat varmasti tehtyä oikein. Rakennustöiden valmistuttua tilojen käyttäjille tulee antaa opastusta oikeasta käytöstä sekä huollosta ja ylläpidosta ja varmistua myös ilmanvaihdon toimivuudesta niin että rakennus pysyy turvallisena ja terveellisenä.