Paremman sisäilman puolesta

Sisäilman laatu on lukuisten tekijöiden summa

Sisäilma vaikuttaa hyvinvointiin, terveyteen, viihtyvyyteen ja työtehokkuuteen. Sisäilman laatuun puolestaan vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten rakennus ja sen sijainti, rakennus- ja sisustusmateriaalit, ilmanvaihto sekä ihmisen toiminta ja tilojen siivous.

Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen sijainti, rakennustapa ja käytetyt rakennusmateriaalit, ilmanvaihto, rakennuksen käyttö ja ylläpito sekä sääolot. Sisäilman laatu lähtee jo kaavoituksesta ja arkkitehtisuunnittelusta sekä rakenneratkaisujen ja sisustusmateriaalien valinnasta. Suunnittelulla vaikutetaan huomattavasti esimerkiksi rakennukseen aiheutuvaan kosteusrasitukseen ja rakenteiden kosteudensietokykyyn.

Myös työn toteutus ja huolellisuus vaikuttavat sisäilmaan, koska esimerkiksi betonirakenteiden riittävästä kuivumisesta on tärkeää varmistua ennen lattia- ja muita pinnoitustöitä kosteusongelmien ja mikrobivaurioiden estämiseksi ja rakennusmateriaalit tulee suojata kastumiselta työmaalla ja kuljetuksissa. Työn huolellisuus vaikuttaa myös paljon rakennuksen ilmatiiveyteen. Hyvä ilmatiiveys puolestaan vähentää hallitsemattomia ilmavuotoja vaipan rakenteiden läpi ja pienentää siten kosteusvaurioiden riskiä.

Rakennuksen sijainti vilkasliikenteisen väylän varrella tai lähellä teollisuutta lisää ilmansaasteita ja pienhiukkasten määrää. Tällöin tuloilman suodatuksen merkitys korostuu sisäilman hallinnassa.

Myös maaperä ja ilmasto vaikuttavat sisäilmaan. Soraharjualueella rakennuksen perustukset ja kellarikerros eivät joudu yhtä suurelle kosteusrasitukselle alttiiksi kuin savisessa maaperässä, mutta harjualueilla puolestaan radonriski on monesti korkeampi. Kosteuden pääsy rakenteisiin tulee aina estää muun muassa salaojituksella ja muilla rakenneratkaisuilla. Maanpinnan tulee myös viettää poispäin rakennuksesta seinustoilla.

Ilmasto ja ihminen lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta

Ilmastonmuutos lisää esimerkiksi julkisivujen kosteusrasitusta, koska viistosateet, voimakkaat tuulet ja myrskyt lisääntyvät ja lämpötila vaihtelee entistä enemmän talvellakin nollan asteen molemmin puolin. Tiheät jäätymis-sulamissyklit yhdessä lisääntyvien sateiden kanssa rasittavat rakenteita enemmän kuin pitkät yhtenäiset pakkasjaksot. Ilmastonmuutos lisää siten myös kosteusvaurioiden riskiä, jolloin rakentamisen huolellisuus sekä kestävien ja tuulettuvien rakenneratkaisujen merkitys korostuvat entistäkin voimakkaammin terveellisessä ja turvallisessa rakentamisessa.

Ihmisen toiminta, käytetyt sisustusmateriaalit, harrastukset ja tupakointi vaikuttavat oleellisesti sisäilman laatuun. Lemmikkieläimet lisäävät ärsyttävien ja allergisoivien epäpuhtauksien pitoisuutta sisäilmassa. Huonekasvit voivat aiheuttaa allergiaa.

Veden käyttö voi lisätä huomattavasti sisäilman kosteutta, joka voi muun muassa sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron vaihdellessa kulkeutua ilmavuotojen mukana sisäilmasta rakenteisiin. Toisena ajankohtana ilma voi liikkua rakenteiden läpi takaisin sisäilmaan. Jos kosteus aiheuttaa rakenteissa mikrobivaurioita, mikrobeja voi kulkeutua ilmavuotojen mukana sisäilmaan.

Siksi myös ilmanvaihdon oikea käyttö ja tasapainotus on tärkeä osa sisäilman hallintaa.

Oikea käyttö ja ylläpito turvaavat sisäilman laatua

Siivoustiheys, siivousmenetelmät ja siivouksen laatu vaikuttavat oleellisesti pölyn määrään ja sisäilman laatuun. Siivousaineet sisältävät liuottimia ja hajusteita, jotka voivat huonontaa sisäilman laatua. Liiallinen vedenkäyttö kuivien tilojen siivouksessa voi johtaa rakenteiden kosteusvaurioihin.

Sisäilman lämpötila on keskeinen viihtyvyystekijä. Korkea lämpötila laskee talvella sisäilman suhteellista kosteutta, jolloin liiallinen kuivuus rasittaa ihoa ja hengityselimiä. Korkea lämpötila lisää myös kemiallisia emissioita.

Rakennuksen ja sen ilmanvaihdon ja teknisten järjestelmien suunnitelman mukaisella oikealla käytöllä voidaan estää rakenteiden vaurioituminen ja siitä aiheutuva sisäilman laadun huononeminen.