Paremman sisäilman puolesta

Sisäilmastoluokitus 2018 on entistä kattavampi

Sisäilmastoluokitus sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus ja ilmanvaihtolaitteiden M1 puhtausluokitus ovat merkittävästi parantaneet sisäilman laatua Suomessa. Sisäilmastoluokitus 2018 on päivitetty käyttäjäkokemusten ja uusimman tutkimustiedon perusteella ja se huomioi myös pienhiukkaset ja kalusteet kattavasti.

Sisäilmastoluokitus 2018 julkistettiin 14.5. Helsingin Säätytalolla. Luokitus korvaa edellisen version vuodelta 2008.

”Sisäilman ja terveyden kannalta merkittävin muutos on se, että pienhiukkasten osuus on otettu mukaan sisäilmastolle asetettuihin tavoitteisiin. Pienhiukkasten tiedetään aiheuttavan eniten terveyshaittoja, ja siksi pienhiukkasten tavoitetasoksi on sisäilmassa asetettu enintään 50–70 prosenttia ulkoilman pienhiukkasten määrästä”, Sisäilmayhdistyksessä Sisäilmastoluokituksen valmistelusta pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vastannut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri sanoo.

Käytännössä vaatimus edellyttää tuloilman suodattamista tai sisällä jo olevan ilman puhdistusta kierrättämällä.

Julkistustilaisuuden järjestivät Sisäilmayhdistys ry ja Rakennustietosäätiö RTS sr. Päivitys on neljäs versio ensimmäisen kerran vuonna 1995 julkaistusta Sisäilmastoluokituksesta, joka on tänä päivänä käytössä hyvin yleisesti lähes kaikessa toimitila- ja palvelurakentamisessa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Järjestelmä on edelleen ainoa maailmassa, joka yhdistää kaikki keskeiset sisäolosuhdetekijät yhteen ohjeistukseen.

Sisäilmastoluokitukseen sisältyvissä rakennusmateriaalien ja ilmanvaihtotuotteiden päästöluokituksissa on jo lähes 4500 vähäpäästöiseksi luokiteltua M1-tuotetta.

”Kun materiaalien päästöt sisäilmaan ovat vähentyneet ja ilmanvaihtokanavista tulee raikkaampaa ilmaa, kalusteiden suhteellinen merkitys on kasvanut. Siksi sisäilmakriteereitä on jo jonkin aikaa ollut myös kiintokalusteille, jotka nyt tulivat luokitukseen mukaan. Uusimmat kriteerit asetettiin pehmustetuille toimistotuoleille sen jälkeen kun niistä vapautuvia päästöjä oli tutkittu tarkemmin”, Säteri sanoo.

Sisäilmaluokituksessa on uudistettu myös muun muassa lämpöolosuhteisiin, ilmanvaihtoon ja akustiikkaan liittyviä vaatimuksia.

S2-luokasta tullut jo yleinen vaatimustaso

Jorma Säteri pitää merkittävänä edistysaskeleena sitä, että Sisäilmastoluokitus on nyt sovitettu käsitteiltään ja tavoitetasoiltaan yhdenmukaiseksi sisäilma-asioita koskevien viranomaissäädösten kanssa. Ympäristöministeriön uudet asetukset tulivat voimaan vuoden vaihteessa ja vähän aiemmin astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveyttä koskeva asetus.

”Asumisterveysasetus antaa toimenpiderajoja, joita terveysviranomaiset soveltavat. Ympäristöministeriön asetukset antavat uudisrakentamisen vaatimustasoja ja Sisäilmaluokitus kaksi korkeampaa tavoitetasoa S1 ja S2”, Jorma Säteri vertaa.

Nykyisin lähes kaikessa rakentamisessa asuntorakentamista lukuun ottamatta edellytetään Säterin mukaan yleisesti S2-luokkaa sisäilmaston tavoitetasona. Terveyden kannalta S1- ja S2-luokkien vaatimukset ilman puhtaudelle ja kosteusolosuhteille eivät olennaisesti poikkea toisistaan, mutta parhaassa S1-luokassa vaatimukset lämpöolosuhteiden hallinnalle ovat korkeimmat.

”S1-luokitus soveltuu etenkin toimistorakennuksiin, joissa halutaan asettaa korkea vaatimustaso sisäilman laadun lisäksi sisälämpötilan hallinnalle ympäri vuoden. Tällöin ylilämpeneminen on kyettävä estämään kesäkaudella”, Säteri sanoo.

Materiaalien päästöluokitus sekä parhaaseen M1-luokkaan luokiteltujen tuotteiden määrän ja käytön kasvu ovat Säterin mukaan vähentäneet selvästi hajuja ja kemiallisia epäpuhtauksia sisäilmassa. Myös kosteudenhallinta on kehittynyt koko suunnittelun ja rakentamisen ketjussa.

”Rakennustyömaan puhtausluokituksen käyttö on vasta yleistymässä, mutta esimerkiksi Keski-Suomessa lähes kaikki kohteet ovat jo P1-luokkaa.Työmaan puhtauden arvioinnilla ja tavoitteellisilla toimenpiteillä vähennetään sekä valmiin rakennuksen käyttäjien että rakennustyömaan työntekijöiden altistusta ilman epäpuhtauksille.”

Ainutlaatuisen kattava järjestelmä maailmassa

Sisäilmastoluokitus on koko maailmassa ainutlaatuisen kattava järjestelmä. Muualla on käytössä lähinnä vapaaehtoisia materiaalipäästömerkintöjä.

”Luokitus viitoittaa polun hyvään ja terveelliseen sisäilmaan ja viihtyisiin sisäolosuhteisiin lähtien tilaajan asettamista tavoitteista ja jatkuen suunnittelijan suunnittelemiin ratkaisuihin sekä urakoitsijoiden toteuttamaan rakennukseen ja talotekniikkaan”, Jorma Säteri toteaa.

Rakennustietosäätiö RTS sr:n luokituspäällikkö Laura Sariola pitää hyvänä osoituksena suomalaisen Sisäilmastoluokituksen laajasta tunnettuudesta ja arvostuksesta sitä, että kansainväliset Leed- ja Breeam-ympäristöluokitusjärjestelmät hyväksyvät M1-luokituksen osoitukseksi rakennustuotteiden vähäpäästöisyydestä.

”Jos tuotteilla on M1-luokitus, lisäpisteiden saamiseksi ei tarvita mitään muita selvityksiä tai todistuksia. Ulkomailla aina ihmetellään, miten näin kattava ohjekokonaisuus sisäympäristöstä on voitu saada aikaan”; Laura Sariola sanoo.

Sisäilma- ja ympäristöasioiden painoarvon nousua rakentamisessa osoittaa hyvin se, että vähäpäästöisten M1-luokiteltujen tuotteiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa vajaasta 2000:sta noin 4500:aan.

”Ilmanvaihtotuotteissa suurin osa Suomessa toimivista kanavavalmistajista hakee puhtausluokitusta. M1-luokitettuja kanavaosia ja muita tuotteita on jo 350, mikä kattaa noin 70 prosenttia Suomen markkinoista”, Sariola sanoo.

”Itse pidän hyvin tärkeänä sitä, että työmaalla pidetään huolta puhtaudesta ja halutaan saada P1-puhtausluokan tiloja aikaiseksi, mikä voidaan Sisäilmaluokituksella ja sen mukaisilla toimenpiteillä varmistaa. Sisäilman hallinta on kokonaisuus, jossa lukuisten eri osa-alueiden pitää olla kunnossa.”

Saint-Gobain

Terveelliset ja viihtyisät sisätilat parantavat elämänlaatuamme