Paremman sisäilman puolesta

Toimiva ilmanvaihto turvaa tilojen käyttäjien ja rakennuksen terveyden

Hyvän sisäilman tärkeä edellytys on hyvin toimiva ja oikein säädetty ilmanvaihto, joka tuo sisään riittävästi raikasta ilmaa ja vie sisäilmasta mahdollisia epäpuhtauksia ja ihmisen toiminnan aiheuttamaa ylimääräistä kosteutta ulos. Myös rakennus tarvitsee terveenä pysyäkseen ilmanvaihtoa, jota ei saa kytkeä kokonaan pois päältä silloinkaan kun rakennuksessa ei ole ihmisiä.

Työterveyshuollon professori Tuula Putus Turun yliopistosta kertoo sisäilmaongelmien johtuvan hyvin usein siitä, että alapohja- ja ulkoseinärakenteiden sisällä on piilossa kosteissa oloissa muodostunutta mikrobikasvustoa, ja mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan hallitsemattomasti rakenteissa olevista raoista alipaineisen ilmanvaihdon mukana.

”Yleensä silloin kun kaikki kosteusvaurioituneet rakenteet vaihdetaan ja tehdään huolellinen jälkisiivous, oireista 98% oireista häviää, kunhan huolehditaan myös siitä etteivät rakenteet pääse uudestaan kastumaan. Aina on muutamia erityisen herkkiä ihmisiä joille pitää keksiä yksilöllisiä ratkaisuja”, Tuula Putus sanoo.

Korjauksen yhteydessä ilmanvaihto on tärkeää tasapainottaa niin, ettei rakennus ole voimakkaasti alipaineinen vaan tulo- ja poistoilmanvaihto ovat tasapainossa. Korjauksen jälkeen myös kosteuden pääsy rakenteisiin on estettävä huolellisella rakenne- ja detaljisuunnittelulla, työllä ja materiaalivalinnoilla sekä esimerkiksi toimivalla salaojituksella.

Ilmanvaihdon on oltava hallittua

Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikön paikalta ympäristöministeriöstä muutama vuosi sitten FCG:n Rakennusterveys ja sisäilmasto -toimialan johtajaksi siirtynyt Juhani Pirinen pitää ilmanvaihdon suurta alipaineisuutta ja likaisuutta jopa suurimpina sisäilmaongelmien aiheuttajina ja seuraavaksi suurimpina rakenteiden kosteusvaurioita. Ilmanvaihdon säätöihin, oikeaan käyttöön ja ammattitaitoiseen huoltoon sekä kanaviston puhtauteen ja suodattimien vaihtoon on tärkeää kiinnittää huomiota rakennuksen käyttöönottovaiheen lisäksi myös koko rakennuksen käyttöaikana.

Rakenteiden lämmöneristävyyden ja ilmatiiveyden parantaminen on Pirisen mukaan tehnyt myös ilmanvaihtojärjestelmien tasapainottamisesta entistä vaikeampaa, ja nyt sisälle tulee entistä herkemmin voimakkaasti alipaineisia tiloja. Aiemmin ilmavuodot rakenteiden läpi olivat suurempia ja ne kompensoivat ilmanvaihtojärjestelmien säädön epätarkkuuksia.

”Voimakkaasti alipaineinen ilmanvaihto ja ilmavuotojen mukana kosteus- ja homevaurioituneista rakenteista sisäilmaan kulkeutuvat mikrobit ovat erittäin merkittävä sisäilmaongelmien aiheuttaja. On hyvä että sisäilmaongelmia yritetään tiivistyskorjauksilla edes vähentää, mutta ensisijainen korjaustapa on mikrobivaurioituneiden rakenteiden poistaminen korjauksen yhteydessä. Vaurioituneet rakenteet on parempi poistaa nyt kuin siirtää ongelma tulevien sukupolvien korjattavaksi. Samalla voimme estää monilta astman ja erilaisten vakavien sairauksien puhkeamisen”, Pirinen sanoo.

Korjauksissa varmistettava ilmanvaihdon toimivuus

Erikoistutkija Tuomo Ojanen VTT:ltä korostaa, että hyvä ilmatiiveys ja hyvin toimiva ilmanvaihto ovat tärkeitä edellytyksiä hyville sisäolosuhteille. Vaipan hyvä ilmatiiveys pienentää hallitsemattomia ilmavuotoja, jotka ovat usein sisäilmaongelmien taustalla, kun mikrobeja kulkeutuu sisäilmaan kosteusvaurioituneista rakenteista vuotokohtien läpi.

Hyvin eristetty ja ilmatiivis rakennus sekä hallittu ilmanvaihto varmistavat vedottomat ja viihtyisät sisäolosuhteet, jotka ovat tärkeitä osia uudisrakentamisen laatua.
”Vanhan rakennuksen peruskorjauksessa tulee aina muistaa, että rakennus on kokonaisuus, ja siksi erilaisten korjaustoimenpiteiden vaikutukset rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien muodostamaan kokonaisuuteen tulee aina selvittää kun korjausta suunnitellaan ja valmistellaan. Esimerkiksi lisälämmöneristäminen tai ikkunoiden vaihto parantavat yleensä myös vaipan ilmatiiveyttä, ja siksi tulee huolehtia ilmanvaihdon toimivuudesta eri tiloissa ja painesuhteiden säilymisestä sopivina myös korjauksen jälkeen”, Tuomo Ojanen muistuttaa.

Hengittävyys ja pullotalot luovat vääriä mielikuvia

Ojasen mielestä julkisessa keskustelussa puhutaan usein hengittävyydestä täysin harhaanjohtavasti ikään kuin rakenteiden hengittävyys varmistaisi hyvän ilmanvaihdon ja sisäilman.

”Puheet pullotaloista ja hengittävistä rakenteista pyrkivät usein luomaan yksipuolisia mielikuvia. Jos rakennus on hatara, on viihtyisältä tuntuvien termisten olosuhteiden ylläpito hyvin vaikeaa. Käytännössä rakennus ei voi olla liian ilmatiivis. Hengittävyys ei tarkoita sitä, että rakennukset vuotavat ilmaa hallitsemattomien ilmavuotojen kautta”, Ojanen korostaa.

”Hatarissa rakennuksissa ilmanvaihdon suuruuden, tilojen välisen ilmanjaon ja ilmavirtausten suunnan määräävät ympäristön olosuhteet: tuuli sekä sisä- ja ulkoilman välisen lämpötilaeron aiheuttama paine-ero. Hallitsemattomat painevaihtelut johtavat myös siihen, että ilmaa liikkuu pitkäaikaisesti väärään suuntaan sisäilmasta ulospäin, jolloin ilmavuotojen mukana kulkeutuva sisäilman kosteus tiivistyy rakenteisiin. Kun ilman liikesuunta taas vaihtuu, ulosvirtauskohtiin tiivistyneen kosteuden mahdollisesti aiheuttama home ja muut epäpuhtaudet tulevat ilmavuotojen mukana sisäilmaan.”

Energiaa ei saa säästää sisäilman kustannuksella

Sekä sisäilman laadun että rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden ja kestävyyden kannalta turvallisinta on Ojasen mukaan ilmanvaihdon hyvin lievä alipaineisuus, jota myös määräysten edellyttämä ilmanvaihdon tasapainoisuus käytännössä tarkoittaa.

Ojanen korostaa, että energiaa ei saa koskaan säästää sisäilman ja rakenteiden kustannuksella. Esimerkiksi kouluissa ilmanvaihdon puolittaminen tai jopa katkaisu koulupäivän päätyttyä energiansäästön vuoksi saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Kun luokissa oleskelee koko päivän ajan kymmeniä ihmisiä, sisäilmaan saattaa jäädä liikaa kosteutta käytön jälkeen.

”Rakennuksen painesuhteet voivat muuttua merkittävästi, jos esimerkiksi tuloilmakoneet laitetaan kiinni tai pienelle teholle. Tällöin muutama päälle jätetty poistoilmanvaihtokone joutuu repimään korvausilmaa ja sen mukana epäpuhtauksia hallitsemattomasti muun muassa rakenteiden läpi, muista poistoilmakanavista tai jopa viemärikanavista.”